Kaikki tässä kirjoituksessa on omia kokemuksiani ja siksi vain yksi näkökulma psykoterapiaan. Haluan tällä tekstillä antaa käytännön vinkkejä ja vastata kysymyksiin, joita sattaa herätä Kelan kuntoutuspsykoterapian prosessista. Luota kuitenkin omaan vaistoosi. Noudata myös niitä suosituksiin mitä sinua hoitavat ammattilaiset sinulle antavat. Ole kuitenkin valmis myös kyseenalaistamaan niitä. Kukaan ei tunne sinua paremmin kuin sinä itse.

Olen käynyt terapiassa noin kaksi vuotta. Sain masennusdiagnoosin ja sen jälkeen Kelan tukemaa psykoterapiaa lähdettiin tavoittelemaan.

Lue lisää: Avun hakeminen masennukseen

Saadakseen Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa pitää takana olla 3 kuukautta hoitoa diagnoosin jälkeen. Tähän hoitoon kuuluu lääkitys sekä vähintään kaksi käyntiä psykiatrilla. Psykiatri kirjoittaa oman lausuntonsa terapian tarpeesta Kelaan, minkä Kela joko hyväksyy tai hylkää. Minun kohdallani hoitavat henkilöt olivat aika varmoja siitä, että tuki terapiaan hyväksytään. Puhuttiin muun muassa siitä, että olen nuori (29-vuotias), jolloin terapiasta yleensä hyötyy vielä paljon ja työkykyäni kannattaa edistää. Kela tukee terapiakäyntejä juurikin sillä tavoitteella, että työ- tai opiskelukyky pysyisi. Tämä oli minulle yllätys. Etenkin, kun olin lähes toimintakykyinen eikä historiassa ollut pitkiä sairauslomia. Psykiatrin lausunnon lisäksi joutuu itse myös lähettämään hakemuksen Kelaan, missä joutuu kuvailemaan esimerkiksi millä tavalla mielenterveytesi vaikeuttaa työskentelyäsi.

Lue lisää Kelan sivuilta: Näin haet kuntoutuspsykoterapiaa

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa pystyy antamaan vain Kelan nimetyt terapeutit ja koska terapiaa annetaan n. 1-3 kertaa viikossa vähintään vuoden ajan, voi olla vaikea löytää sopivaa terapeuttia, jolle löytyy tilaa uudelle Kelan kuntoutusterapia asiakkaalle.

Itse lähdin rajaamaan psykoterapeutteja sijainnin perusteella. Asuinalueellani ei ollut yhtä paljon tarjontaa kuin työpaikkani lähettyvillä mutta onneksi päädyin terapeuttiin, joka oli lähellä kotiani. Vaikken siinä vaiheessa ajatellut, että jäisin pitkälle sairauslomalle kävi siinä kuitenkin niin, ja silloin olisi ollut rasittavaa matkustaa vajaan tunnin verran terapiaan ilman, että minulla olisi ollut muuta asiaa sinne suuntaan.

Seuraavaksi rajasin terapeutin hänen äidinkielen mukaan. Olen kaksikielinen, joten tätäkin asiaa piti miettiä. Minulle tämä oli kuitenkin helppo päättää, koska suomenkieli on tunnekieleni. Jos mietit tätä samaa, neuvoisin miettimään, millä kielellä ajattelet? Minkä kieliset laulut puhuttelevat sinua eniten? Tunnistatko eron keskustelusi syvällisyydessä eri kielien välillä?

Psykiatrini antoi myös muutaman neuvon psykoterapeutin valitsemiseen: älä valitse analyyttista psykoterapiaa ja valitse mielellään henkilö, joka on yli 50-vuotias. Olen tunteellinen ja herkkä ihminen, minkä vuoksi hän ehkä arvioi etten hyödy analyyttisestä terapiasta mahdollisesti sen teoreettisuuden vuoksi? Kaipaan enemmän ”go with the flow”-tyyppistä jutustelua. En muista perusteluja tai oliko niitä edes, mutta jotenkin pystyin ymmärtämään hänen ajatustaan. Oli myös helpotus, että sain jotain rajattua pois . Psykoterapiassa on useita suuntautumisia ja olinkin jo sukeltamassa niiden ihmeelliseen maailmaan, kunnes minulle myös sanottiin ettei suuntautumisella ole suurtakaan merkitystä. Tuo ikä-asia on hiukan ärsyttävä, koska haluaisin uskoa, että myös minun ikäiseni voi olla hyvä terapeutti. Se on kuitenkin mielestäni ihan hyvin perusteltu. Yli 50-vuotiaalla on hyvät eväät ohjata muita henkisellä matkallaan, koska tässä iässä omat toimintamallit ja oma henkinen ajatusmaailma on yleensä jo vakiintunut.

Näillä kriteereillä lähdin etsimään terapeuttia. Käytin googlen hakua sekä Minduu-sivustoa. Lähetin sähköpostitse viestin terapeuteille ja kysyin jos heillä olisi tilaa uudelle asiakkaalle Kelan terapiaan. Valitettavasti kannattaa varautua siihen ettei tilaa ole. Jotkut terapeutit ehdottavat ajankohtaa, jolloin paikka saattaisi vapautua.

Kun löydät sopivalta tuntuvan terapeutin, voitte sopia tutustumiskäynnistä. Usein käynnit ovat 45 minuutin pituisia. Minun ajat ovat 60 minuuttia. Tämä on ehkä se tärkein steppi psykoterapeutin valinnassa. Se olo mikä sinulla on tämän aikana ja jälkeen, kertovat sinulle oletko löytänyt sopivan terapeutin. Psykiatrini suosittelee, että käy puhumassa muutamalle psykoterapeutille ennen kuin ilmoittaa Kelaan kenen kanssa aloittaa kuntoutuspsykoterapian. Olin itse käynyt jo säännöllisesti puhumassa työterveyslääkärille, psykiatriselle sairaanhoitajalle ja psykiatrille, joten totesimme, että osaan näiden perusteella jo tunnistaa miten psykoterapeutin kanssa synkkaa. Esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa en olisi jatkanut enää hoitosuhdetta. Itselläni kävi tuuri ja löysin heti ihanan ihmisen kenelle jutella.

Valitettavasti terapia on kallista. Siksi täytyy miettiä tarkkaan onko mahdollisuutta sitoutua näihin säännöllisiin maksuihin. Terapian käyntihinta voi olla n. 80-100€ ja Kela korvaa tästä 57,60€. Kuukaudessa voi siis joutua maksamaan n. 170€. Jos tähän on mahdollisuus on se sen arvoista! Ainakin itselleni tulee kuitenkin välillä kuukausia, kun käyntejä on vain 2 omista tai terapeutin menoista riippuen. Liikaa taukoa ei kuitenkaan voi pitää. Jos et sitoudu terapiaan voi Kela antaa tästä karenssia, etkä voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa 5 vuoteen. Olen itse kuitenkin joutunut laittamaan terapian tauolle muutamiksi kuukausiksi, mikä on hyväksyttyä eikä se vaikuta etuuteen, joten niin voi perustellusti tehdä.

Kelan kuntoustuspsykoterapiaa saa aina yhden vuoden kerrallaan. Jos tälle haluaa jatkoa pitää psykiatrilla käydä hakemassa uuden lausunnon Kelaan. Oma hakemus ja terapeutin lausunto tarvitaan myös.

Muistan, että ajatus edes yhden vuoden pituisesta terapiasta kerran viikossa kuulosti tosi paljolta. Kohta kaksi vuotta terapiaa tulee täyteen ja hermostuttaa, jos en saa enää kolmatta. Useimmiten käyn terapiassa mielelläni, koska siellä osaan olla täysin oma itseni. Välillä tulee kuitenkin hetkiä, kun sinne ei haluaisi mennä. Kerran pyysin miestäni menemään sinne ilmoittamaan etten ole tulossa, koska terapia on ihan paskaa! Joskus viikko on ihan liian pitkä aika odottaa seuraavaan käyntiin.

Tämä prosessi on todella raskas. On kohtuutonta mitä vaaditaan silloin, kun on heikkona. Jos esimerkiksi Kelan hakemuspapereiden täyttäminen vaatii liikaa, niin ehkä voit pyytää läheistäsi auttamaan?

Tämä prosessi aiheuttaa yleensä paljon kysymyksiä enkä varmastikaan muistanut kaikesta kertoa. Vastaan mielelläni kysymyksiin, joita voit kysyä alla ⬇️💗

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *