Tässä julkaisussa kirjoitan eri vireystiloista ja mistä ne voidaan tunnistaa. Kuvailen miltä ne minusta tuntuvat ja miten ne minusta näkyvät sekä kuinka työstämme niitä terapiassa. Annan myös vinkkejä juurruttamiseen, eli siihen miten pääsee takaisin nykyhetkeen. Hetkeen, missä ei ole mitään hätää, vaikka mieli ja keho uskovat että olet uhattuna.

Traumaterapiassa puhutaan vireyden säätelystä ja tämän säätelyn vaikeudesta. Emotionaalinen trauma aiheuttaa pysyviä vaurioita kehoomme ja mieleemme. Todellisen vaaran uhatessa autonomisen hermoston sympaattinen osa aktivoituu ja menemme taistele tai pakene- tilaan. Jos vaara on lähellä tai pitkäkestoinen, voi parasympaattinen osa aktivoitua. Tämä on helpoin kuvailla sillä, että eläimet leikkivät kuollutta tässä tilassa.

Vaikka vaaraa ei olisikaan enää, on kehoon ja mieleen jäänyt jälki. Keho on jatkuvasti autonomisen hermoston aktivaatiotilassa, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Vireyden säätelyssä on siis ongelma ja keho on ylivireystilassa. Puhutaan myös dissosiatiivisista oireista tai dissosiaatiohäiriöstä.

Yllä on kuva vireystilan sietoikkunasta. Optimaalisessa vireystilassa olo on hyvä ja ihminen, joka ei ole kokenut traumaa on luultavasti vakaasti tässä tilassa. Puolestaan trauman kokenut henkilö voi jopa yhden päivän aikana liikkua nopeasti edes takaisin eri vireystiloissa.

Traumasta muistuttava ärsyke, eli triggeri tai takauma, kertoo keholle uhasta. Se voi olla esimerkiksi tietty ääni, haju tai tilanne. Koska takauma ja hermojärjestelmän aktivoituminen voi tapahtua huomaamatta on ylivireyden oireita tärkeä osata tunnistaa. On oleellista, että hoitava henkilö osaa tunnistaa toisesta ihmisestä näitä oireita. Näin traumatisoitunut oppii vähitellen tunnistamaan ne myös itse.

Lue aikaisemmin kirjoittamani Trauma triggeri

Sympaattisen hermoston oireita ovat esimerkiksi: hengityksen nopeutuminen, nopea pulssi, kalpea iho ja hikoilu. Keho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan. Parasympaattisen hermoston aktivoitumisen kehotuntemukset ovat sen sijaan hitaampi hengitys sekä pulssi ja ihon punoitus. Näiden aktivoituminen voi tapahtua myös samanaikaisesti, jolloin sympaattisen hermoston oireet jäävät parasympaattisten oireiden peittoon ja ihmisestä tulee liikkumaton, ikään kuin ”jäätynyt”.

Kun terapiassa opin näistä vireystiloista olin ihmeissäni etten ikinä ollut törmännyt tähän aiheeseen, koska se on niin merkittävä. Ajattelen, että kaikki hyötyisivät näiden olojen tunnistamisesta ja sain taas yllättyä, kun hain faktaa tästä aiheesta ja huomasin, että se yhdistetään lähes pelkästään traumaterapiaan.

Vaikka olotilani on usein ahdistunut en ole koskaan kärsinyt pahoista paniikkikohtauksista. Kuitenkin, kun olen voinut huonosti ja ollut pulassa omien tuntemuksien kanssa, sain niitä kun epäilin, että sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Mielialani saattoi heitellä päivän aikana useasti. Kuitenkin, kun hain tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä eivät oireet ihan täsmänneet. Vasta nyt perehtyessäni vireystilojen vaihteluun opin, että nämäkin oireet selittyvät sillä, että liikun alivireyden ja ylivireyden välillä. Erotusdiagnostiikkana pidetään sitä, että dissosaatiohäiriössä vireystilan vaihtelut ovat usein nopeita ja muuttuvat mahdollisesti päivän sisällä.

Terapiani alkuvaiheessa tämä vireystilojen vuorottelu oli vilkasta. Eri aiheista keskusteleminen saivat minut herkästi yli- tai alivirittyneeksi. Aloin huomaamaan, että terapeuttini tulkitsi olemustani ja havaitsi herkästi muutokset siinä. Kysymykset kuten: ”Minkälainen olo sinulla on? Huomaatko muutoksen olossasi? Missä se tuntuu?” saivat minutkin vähitellen tiedostamaan näitä olotiloja. Tiedostaminen ei siitä huolimatta ole edelleenkään automaattista. Tarvitsen usein terapeuttini apua siihen. Useasti oloni on ahdistunut ja rinnassa tuntuu paine. Samalla voin olla levoton ja ”irtaannun” tilanteesta hiukan. Olo voi olla sumuinen enkä kuule tai näe terapeuttiani enää ihan niin tarkasti kuin silloin, kun vireystilani oli optimaalinen. Joskus tapahtuu jäätyminen. Minun ja terapeutin välille tulee jonkinlainen verho. Oloni on väsynyt ja erittäin rauhallinen. Tunnen miten muutun ilmeettömäksi ja lysähdän hieman kasaan. Olisi tärkeää ettei olo missään vaiheessa muutu sietämättömäksi ja siitäkin pitää oppia sanomaan. Joskus niin kuitenkin käy, ja tulee olo, että on aivan pakko päästä pois. Jos kehtaisin, juoksisin.

Itse löydän parhaiten takaisin nykyhetkeen muuttamalla asentoani ryhdikkäämmäksi ja hengittämällä syvään. Joskus terapeuttini pyytää minua keskittymään siihen miltä matto tuntuu vasten jalkapohjiani. Juurruttamiseen voi käyttää eri tekniikoita, missä hyödynnetään eri aisteja. Voi tunnustella stressileluja tai kiviä, haistella voimakkaita hajuja esimerkiksi tiikerisalvaa tai kävellä ympäri huonetta keskittymällä näköhavaintoihin. Olen kokeillut kaikkia ja tuo haisteleminen tuntuu ihan hyvältä mutta käveleminen ei toimi yhtään. Näissä kannattaa olla herkkä omille tuntemuksille. Jos ei tunnut hyvältä, jätä se!

Terapeuttini on myös muutaman kerran tehnyt EMDR ”silmänliiketerapiaa” mutta koska se ei oikein tunnu missään, niin en osaa kommentoida sen vaikuttavuutta. Jos kiinnostuit, voi lukea siitä lisää Käypä hoidon sivuilta: Lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR).

Vireystilojen tunnistaminen on mielestäni vaikeaa. Yleensä siksi, että ne hiipii hiljalleen muuttamaan olotilaani. Enkä tiedä vielä tarkalleen, mitkä asiat ovat minun trauma triggereitä. Toipumisprosessiin kuuluvista käsiteltävistä aiheista tämä on kaikista vaikein. Uskon, että se on samalla myös merkittävin. Julkaisemani artikkeli trauma triggeristä oli ensimmäinen, minkä tunnistin terapeuttini avulla. Kokemus oli hirveä mutta myös hirveän opettava. Kun on ihan ylivireyden tai alivireyden maksimeissa on olo täysin sietämätön. Jos nämä helpottavat joskus, niin kuin varmasti käy, olen super kiitollinen! 💗

Jos haluat tarkempaa faktaa traumoista ja tosi tarinoita niiden rankimmista puolista suosittelen siihen loistavaa kirjaa kirjoituksessani Miten lisään voimavarojani.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *