Tämä julkaisu sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Tuntuu, että henkisen hyvinvointini suhteen minulla on ollut kaikista eniten oppimista sen kanssa, että pitäisin huolta myös itsestäni. Elämäntehtäväni on ollut pitää huolta muista. Onkin ajatuksia herättävää, että tunnen vahvasti empatiaa muita kohtaan mutten yhtään itseäni kohtaan.

Minua on neuvottu asettumaan ystäväni rooliin. Mitä ajattelisin jos kuuntelisin itseäni ystävänä? Tai lapsen rooliin. Jos näen, että oma lapseni on surullinen, miten lohduttaisin häntä? Näistä neuvoista on ollut apua mutta niiden sisäistäminen vakituiseksi osaksi ajatusmallejani on vaikeaa.

Oman tilan ottaminen tuntuu parin vuoden harjoittelunkin jälkeen itsekkäältä. Siitä tulee edelleen niin iso numero jos haluan vetäytyä perheestäni, etten melkein jaksa nähdä sitä vaivaa. Kerran kävi niin, että vetäydyin omaan makuuhuoneeseen teekupin kanssa katsomaan dokumenttia ja ehkä puolen tunnin päästä huomasin, että koko perhe on samassa sängyssä kanssani, koiraa myöten. Tämä oli onneksi vain jotenkin tosi ihanaa ja huvittavaa. Mutta pointtini siis on, että ei se helppoa ole.

Välillä olen myös niin väsynyt ja allapäin, että vaikka tiedän, että tarvitsisin niitä voimavaroja, niin minusta ei ole silloin muuhun kuin tarpoamaan päivä läpi ja lopuksi mennä nukkumaan. Kuormitus on jo niin suuri ettei mikään tunnu antavan mielihyvää. Tiedän, että kävelylle meneminen piristää minua ja sen jälkeen olo on aina parempi. Joskus se vaatii kuitenkin ihan liikaa enkä pysty siihen.

Yksi asia mistä nautin ja mikä antaa minulle mielihyvää, ei onneksi vaadi minulta liikaa. Otan kirjan ja täytän teekuppini. Istuinpaikaksi valitsen pehmeän sohvan tai sängyn. Kirja auttaa hetkeksi irtaantumaan omista ajatuksista ja ongelmista. Teen juonti rauhoittaa ja lämmittää.

🍃Juon mielelläni kaikkia teelaatuja mutta mustaa teetä harvemmin. Innostun siitä, että minulla on hyvä teevalikoima! Viimeksi tilasin ihania teelaatuja osoitteesta *teekauppa.fi. Koska olen kova jännittämään erilaisia asioita, niin jännitän myös kaupassa käyntejä. Juuri tällaiset ihanat teekaupat hermostuttavat minua. Haluaisin hirveästi mennä sisälle mutta tilanne on jotenkin aivan liian intiimi, kun myymälä on usein pieni, siellä on innokas myyjä ja asiakkaita vähän. Minulla kestää kauan sisäistää valikoimaa jos sitä on runsaasti, ja olen huono tekemään valintoja. Joten, tällainen *verkkokauppa on minunlaiselle pohdiskelijalle juuri sopiva! Saan rauhassa tutustua valikoimaan. Ja kuinka ihana valkoima täällä onkaan! Esimerkiksi ihana *Green Pear vihreä tee, mielenkiintoinen *Pina Colada vihreä tee ja pirteä *Ginger Sencha. Entä oletko kuullut teekakuista tai -kukista, joita täältä myös saa? Ostinkin näitä äidilleni (toiselle tee-hifistelijälle) lahjaksi.🍃 

Toinen asia mistä innostun on kirjat! 📚 En osaa olla ylpeä monestakaan asiasta itsessäni mutta kiinnostuksestani kirjoihin olen ylpeä. Ja siitä, että olen nopea lukemaan (noniin, suorittava puoli täällä hei!). Parasta rentoutumista on lukea Chick lit -kirjoja. Ne ovat usein viihdyttäviä ja helppoja lukea. Pidän myös tositarinoista ja dekkareista. Elämäntaito -kirjat ovat mielenkiintoisia mutta toistavat usein itseään ja saatan pettyä jos koen ettei aihe sovellu omaan elämääni ollenkaan. Silloin tunne erilaisuudesta vahvistuu. ⭐️

On mielestäni ihanaa jos joku suosittelee jotain kirjaa! Välillä jonossa on vaikka kuinka monta kirjaa ja välillä joutuu todella etsimään sitä kirjaa, minkä avaisi seuraavaksi. Omat suositukseni *Adlibriksestä ovat:

 🌸 *Lucinda Riley – Seitsemän sisarta- sarja 

Ai sitä onnea, kun löytää uuden kirjasarjan! Luvassa siis monta kirjaa eikä luettava lopu heti. Jäin aivan koukkuun näihin ja luin ne aivan liian nopeasti. Tarinankerronta on loistavaa! Yksi kirja kertoo aina yhdestä seitsemästä sisaresta, jotka mies nimeltä Papa Salt on adoptoinut. Papa Salt menehtyy ja jättää sisaruksille vihjeitä alkuperästään. Tarinoissa siirrytään nykyhetken ja menneisyyden välillä. Menneisyyteen liityvät kertomukset ovat osittain tosia. Ensimmäinen osa kertoo Riosta ja Jeesus Kristus -patsaan rakennustyöstä (trust me: se on oikeasti mielenkiintoista!). 

 
 

Tämä on niin hauska! Ja mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä, surullinen ja ällöttävä. Adam Kay oli lääkäri briteissä. Nykyään hän on koomikko. Hän paljastaa päiväkirjamerkintöjään ajalta, kun oli sairaalassa töissä ja siellähän oli tapahtunut kaikenlaista! Kirja on myös kannanotto brittiläiseen terveydenhuoltojärjestelmään.

Tämä on raskasta luettavaa mutta luultavasti itselleni merkittävin kirja minkä olen koskaan lukenut. Muistan nähneeni itse suosituksen tästä kirjasta ja siinä varoiteltiin, että jos on herkkä, niin kirjaa ei kannata lukea. Itse järkytyn aika helposti. En esimerkiksi pysty katsomaan jännittäviä tv-sarjoja. Tai jos kuulen jotain järkyttävää jää se helposti pyörimään päähäni ja tulee uniini. Kirjan aihe veti kuitenkin puoleensa. 

Bessel van der Kolk on psykiatri, joka on maailmankuulu asiantuntija trauma-potilaiden hoidossa. Kirjassa kerrotaan traumatisoituneista ihmisitä: sotaveteraaneista, hyväksikäytetyistä, alkoholi-perheissä kasvaneista.. Jäljet traumasta näkyvät tunteissa, kehossa ja mielessä. Ajatukset ja tunteet, jotka tämä kirja luo täytyy kokea itse, en osaa kehua kirjaa tarpeeksi.

Taisin lukea tämän juuri ennen kuin hain apua masennukseen. Enkä ollut vielä päässyt jyvälle siitä, mikä minua vaivasi. Vaikken ole kokenut lähellekkään niitä asioita, mitä tässä kirjassa käydään läpi, avasi kirja kuitenkin joitain uusia väyliä mielessäni ja pystyin ymmärtämään ettei ole niin helppoa olla minä. Ja siitä päästäänkin tämän julkaisun alkutunnelmiin: edellä mainitun ymmärtäminen lisäsi empatiaa itseäni kohtaan.

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *